keskiviikko 25. tammikuuta 2017

Hääoksennus





Heippati!

Tässäpä teille tällainen pieni kuvapläjäys, tällä kertaa vähän vähemmän tekstiä sillä olen kiireinen nainen ja juuri lähdössä hakemaan postista vihkisormustani (!!!)






















Tässäpä muutama inspiraatiokuva, mitä olen haalinut koneelle about vuosi sitten! Nykyään hääkansio löytyy puhelimseta, mutta idean saa kyllä aika hyvin näistäkin kuvista selville. Eikö oo ihan meidän näköiset häät tulossa?

keskiviikko 4. tammikuuta 2017

He said yes!





Heippati tyypit, mä haluaisin kertoa enne häähommia vähän mun ja Empun historiaa!


Tää kuva on yks mun lemppareista VAIKKA ollaan pikku humalassa Hiukkailemassa, tai ehkä just sen takia!  Tämä kuva koreilee myös SAVE THE DATE-kortin isoimpana kuvana!


Palataas pikkuisen taaksepäin; kuten osa muistaa, mulla oli viimeisimmän eron jälkeen kovin rankat vuodet elämässä, ja olinkin yksin nelisen vuotta. Sitten mä tapasin Empun. Tai no tapasin ja tapasin, meidän elämät oli leikanneet toisiaan jo siitä asti kun minä olin 12-vuotias ja Emppu 11-vuotias. Meitä yhdistivät parhaat kaverit, jotka sattuivat olemaan keskenään sisko ja veli. Monesti hengailinkin poikien kanssa jos oma kaverini jotain jarruili, mutta en kuitenkaan niiltä vuosilta muista Emppua edes selvästi.


Festaripusu ja kalja heijastuu silmistä!

 Tukikohdan vaihduttua Sotkamon Sopalanpellolta Kajaaniin en nähnyt Emppua ainakaan omasta mielestäni useampaan vuoteen, vaikka kuulemma oltiin silloinkin nähty, nyt toisen silloisen parhaan kaverini Paavon kautta. Muutettuani takaisin Sotkamoon, muistan että Emppu kuskasi välillä minua ja Paavoa meidän "treffeille", hän oli mulle vain "moro" ja "kiitos kyydistä".

Emppu oli kuulemma ihastunut muhun kaikki noi vuodet.



Sitten 2013 syksyllä juttelin Empun kanssa pari kertaa baarissa, ja huomasin että hänhän on mukava tyyppi! Joulukuussa 2013 juhlittiin tämän Empun lapsuuden ystävän ylioppilasjuhlia Sopalanpellolla ja mä vedin kauheet pikasuojakännit ja ilta päättyi siihen, että raahasin Empun kotiini. Hyvä että raahasin. Seuraavana päivänä laitoin viestiä ja nähtiinkin sitten myös vielä samana iltana. Onneksi jostain syystä hommasin Empun numeron ja rupesin pommittamaan, sillä Emppu on sanonut että vaikka hän oli kiinnostunut, niin hän ei olis ikinä uskaltanut ottaa yhteyttä minuun. Tämän viikonlopun jälkeen ollaan vietetty yhdessä lähes joka yö, vaikka Emppu virallisesti asuikin vielä kotona toukokuuhun asti. Minä kosin Emppua 7.2.2015 Turmion Kätilöiden keikalla, käännyin vaan hyvin humalaista poikaystävääni kohti ja huusin että "MENNÄÄNKÖ NAIMISIIN?".


 He said yes!

Ensimmäinen meistä julkaistu kuva EVER!
 

sunnuntai 1. tammikuuta 2017

Löllöpallo



MÄ MENEN TÄNÄ VUONNA NAIMISIIN MATAFAKAAS!!!! BOOM!


Siinäpä ne tärkeimmät.


No ei oikeasti, hei vaan hei itse kullekkin ja tervetuloa kuolleen ja kuopatun blogini pariin!
Mitä mulle kuuluu? Akuuteimpana mielessä on tällä hetkellä valmistuminen (saatana ko ei saa aikaseksi suoriutua), ensi kesän häät (!!!!) ja sitä edeltävä painonpudotus (kuolen).
Joten kuten tästä voi päätellä, sikäli mikäli saan aikaiseksi aloittaa taas aktiivisemman kirjoittelun, sisältö saattaa koostua melko pitkälti edellä manituista. Paisti koulusta, koska ketä kiinnostaa koulu, ei ainakaan meikäläistä, kyllä, motivaationi hipoo taivaita !

Super harvinainen kroppa-kuva!
 

Hypätääs mielenkiintoisempiin aiheisiin, koska kaikkia, naisia varsinkin, kiinnostaa toisten naisten ulkonäkökriisit ja paino-asiat. Tarkkaa painoa en sano vielä tässä vaiheessa, mutta toivon että heinäkuuhun mennessä olisi lähtenyt hurjat 30kg! Itseni tuntien tämä tuntuu lähinnä mahdottomuudelta mutta en perkele suostu katsomaan hääkuviani meiningillä "hyi mikä kaksari" "jeesus mikä maha" "oon paljon isompi tässä kuvassa ko Emppu" "hyi mikä naama" "olen oksettava". Ja oon kyllä tosi ilonen että Eemil lähtee tähän urakkaan mun kanssani, koska mun ainoo oikeee motivaattori ja mentori sattuu asumaan Kuopiossa.



Näin alkuun ohjenuorana ajattelin pitää nämä: 

- Vettä! Kokoajan, jatkuvasti, litroittain! Oon ollu aina jotenkin todella huono juomaan vettä, vaikka tiedostan sen, että se on yksi tärkeimmistä asioista painonpudotuksessa ja aineenvaihdunnassa (joka on mulla lähtökohtaisesti erittäin surkea)

- Pasta, peruna, riisi ja vaalea leipä pois!

- Liikunnan lisääminen! Uinti on aina ollut lähellä sydäntä, ja vielä onneksi myös tehokasta, joten ajattelin ujuttaa sen viikko-ohjelmaani joko kerran tai kahdesti, myös salilla kiinnostaisi käydä jos vaan löytyisi sali jossa ei ravaisi hirveästi jengiä kokoajan, koska hyi ihmisiä. Lenkkeily on mun mielestä ollut aina ihan paskaa, mutta kait sitä siihenkin on itsensä pakotettava.

- Suolan vähentäminen! Mä käytän ihan hirveät määrät suolaa, Lidlin iso aromisuolapurkki kestää ehkä kuukauden. Mikään ei maistu miltään ilman suolaa, joten kulinarstina varmaan kuolen tähän YHYY! Mutta sen olen onneksi kuullut, että makuhermot tottuu suolan vähentämiseen melko nopeasti.

- Alkoholin vähentäminen! Jooooooo, pitäisi luopua kokonaan mutta ei saakeli, ei varmasti pää kestä. Mutta radikaali vähentäminen on luvassa, säännöksi ajattelin ottaa, että ei "onpa tylsää vois ryypätä"- kännejä, vaan pelkästään silloin jos on syntymäpäiviä tms juhia tiedossa. Tammikuun yritän kylläkin oikein kovasti mennä kokonaan ilman, aina tuonne Helmikuiseen kihlajaispäivään saakka, mutta en teurasta itseäni mikäli sorrun kerran tai pari. 

- Viikottainen herkkupäivä! Itseni tuntien tämä on mulle ihan ehdoton, luulis nyt että viikon söis vaikka pieniä kiviä jos tietää sunnuntaina saavansa kaikkea paskaa maan ja taivaan väliltä!


Luulis näillä pääsevän edes alkuun, hirmu kurinalaisesti en voi vetää esimerkiksi ruokarytmien kanssa, koska teen yötyötä ja tällä hetkellä vielä päivätyötä siihen päälle. Mutta mahdollisimman määrätietoisesti, mutta rennosti eteenpäin, nyt jos koskaan mun täytyy näyttää kaikille!




Seuraavassa postauksessa kerron teille mun häistä, jänskää!!


Pusipusi